Kaizen - Blog by Jani
14.4.2024
Jani Peltomaa
Turboahdettu hyvinvoinnin alustaekosysteemi: Uusi malli terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
Tämä uusi hyvinvoinnin alustaekosysteemi Vahvin Lenkki on kuin Sport Suomen turboversio. Se yhdistää erilaisia toimijoita - terveydenhuollon ammattilaisista ja koulutuslaitoksista yrityksiin ja yksilöihin - tavoitteenaan edistää yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia. Se mahdollistaa resurssien, tiedon ja palveluiden tehokkaan käytön, ja auttaa ihmisiä saavuttamaan hyvää terveyttä ja hyvinvointia.
Alustaekosysteemi tuottaa välittömiä ja välillisiä talousvaikutuksia ja työtä hyvinvoinnin ja terveyspalveluiden yrittäjille. Se on innovatiivinen ratkaisu liikkumattomuuden ja työhyvinvoinnin haasteisiin, jotka aiheuttavat merkittäviä kustannuksia Suomessa.
Hyvinvoinnin alustaekosysteemi tarkoittaa tässä yhteydessä laajaa verkostoa, joka koostuu erilaisista toimijoista, kuten terveydenhuollon ammattilaisista, koulutuslaitoksista, yrityksistä ja yksilöistä, jotka kaikki pyrkivät edistämään yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia. Hyvinvoinnin alustaekosysteemin vahvistaminen on tärkeää, koska se mahdollistaa resurssien, tiedon ja palveluiden tehokkaan jakamisen ja käytön. Se auttaa ihmisiä saavuttamaan hyvää terveyttä ja hyvinvointia.
THL:n Mika Salminen totesi hiljattain, että liikkumattomuus, ylipaino ja mielenterveyden ongelmat vaativat ratkaisuja. Salmisen mukaan liikkumattomuus, ylipainon lisääntyminen ja eritoten nuorten mielenterveyden ongelmat ovat tämän hetken vakavimpia kansanterveydellisiä kysymyksiä Suomessa. Vuoden vaihteessa joulun tienoilla oli hiljaisempi hetki, ja sai minut pohtimaan millainen voisi olla hyvinvoinnin alustaekosysteemi. Se olisi sellainen, joka saa kaikki liikkeelle ja joka motivoisi osallistumaan. Voitaisiinko yhdistää kaikki toimijat saman ”katon” alle?
Jos toteutetaan mahdollisimman kattava ekosysteemi, se tuottaa välittömiä ja välillisiä talousvaikutuksia kaikkialle. Se tuottaa myös työtä hyvinvoinnin ja terveyspalveluiden yrittäjille.
Tässä mallissa yhdistetään investointien tekeminen terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen, joka tutkimusten mukaan tuottaa keskimäärin kuusinkertaisesti. Mallissa palveluiden käyttäjä maksaa itse puolet ja muut rahoittajat maksavat toisen puolikkaan. Alusta yhdistää rahat potiksi, jolla hyvinvointiasiakas voi ostaa palveluita. Palveluiden tuottajat osallistuvat nimellisellä osuudella alustan ylläpitämiseen. Myös rahoittajat osallistuvat samalla suhteella palvelun ylläpito- ja hallinnointimaksuihin.
Kuvassa on esimerkki, joka havainnollistaa miten alustan rahaliikenne liikkuisi. Kuvasta näkee, että lähes koko summa välittyy liikunta- ja hyvinvointipalveluyrityksiin.
On olemassa Sport Suomi, joka toimii osittain samoin. Palvelu vaikuttaa todella hyvältä ja perustana on osittain sama malli kuin tässä. Kuitenkin tämä ehdottamani alustaekosysteemi on kuin Sport Suomen turboversio. Tähän suuntaan Sport Suomea kannattaisi kehittää.
Tälle alustalle voisi tuoda myös kaikki julkisen sektorin tarjoamat palvelut, joista osa on ilmaisia. Alustalta voisit etsiä kaikki liikkumiseen, terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen tarvitsemasi palvelut omalta alueeltasi. Seuraavassa on tämän ekosysteemin liiketoimintamalli kuvattuna. Jos koet, että tällainen puuttuu, niin tästä ideaa sen toteuttamiseksi.
Alustalla on myös sellainen mahdollisuus, että alustan koordinaattori voisi tarjota alustalle omia palveluitaan, juurikin esimerkiksi terveyspalveluita. Samalla kun koordinaattori toimii itse alustalle, se voi kehittää palvelun toimivuutta paremmaksi palvelutarjoajan näkökulmasta. Jos alustalla alkaisi tarjoamaan omia palveluitaan, ne voisivat olla esimerkiksi liikuntatapahtumia, liikuntatunteja, valmennusta, ravitsemuskonsultointia jne. Ympärille tarvittaisiin vahva tiimi erilaisia osaajia. Seuraavassa ydinryhmää, jolla palveluiden tuottamisen saisi liikkeelle.
Hyvinvoinnin alustaekosysteemi Vahvin Lenkki tarjoaisi ainakin seuraavia palveluita.
Peruspalvelut
Hyvinvointi- ja kuntoilupalveluita voi etsiä alustan kautta
Alustalla maksetaan oma osuus, alusta lisää työnantajan osuuden maksuun
Palveluntarjoajien arviointia ja pisteytystä voi tehdä
Suunnitelma palveluiden käytöstä
Räätälöidyt harjoitusohjelmat
Mitä enemmän käyttää palveluita, sitä halvemmalla saa, alusta maksaa erotuksen
Mielenterveyden tuki (mindfullness tai meditaatioharjoituksia)
Asiantuntijapalveluiden välitys (PT, ravitsemusneuvoja, fysioterapia jne)
Yhteisötoiminnot: keskustelupalsta, erilaisia haasteita, palkintoja ja pelillistämistä
Virtuaaliset ryhmäliikuntatunnit
Yritysten tarjouksia suoritusten perusteella (esim halvempia vakuutuksia, arvoseteleitä, alennuksia jne)
Mahdollisia lisäpalveluita
Integraatio muihin sovelluksiin (esim kalenteri, Strava, SportsTracker yms)
Kunto– ja terveysseuranta (uni, aktiivisuus, syke, verenpaine jne).
Terveysdata-analytiikka (oman terveysdatan analyysit, suositukset. Kaikkien käyttäjien datasta anonymisoidut analyysit)
Antaa elinaikaennusteen ja oma terveysiän
Alustaekosysteemeihin yleisesti liittyy se, että niihin syntyy ajan kuluessa uusia innovaatiota ja palveluita, joita ei edes vielä osata kuvitella.
Vahvin Lenkki alusta
Modulaarisuus mahdollistaa tuotteiden ja palveluiden joustavan mukauttamisen erilaisiin asiakastarpeisiin ja nopeuttaa uusien ominaisuuksien kehittämistä. Palvelun kehittämistä voi myös tarkastelle moduleina. Tällaisen alustan jakaminen moduuleihin on mahdollista ja järkevää. Ensinnäkin palvelussa on kaksi käyttöliittymää, eli mobiilisovellus ja www-käyttöliittymä. Niiden kehittäminen kannattaa tehdä erikseen.
Alustalla on myös erityyppisiä toimintoja, jotka ovat luontaisesti omia toimintojaan:
Verkkokauppa, josta palvelutarjoajia etsitään ja ostetaan palveluita.
Integraatiot muihin palveluihin (alustalla voi olla myös omia avoimia rajapintoja ja mobiiliapin rajapinnat)
Mielenterveyden tukipalvelut
Ryhmäliikuntatunnit
Yhteisötoiminnot (foorumit jne)
Kunto- ja terveysseuranta
Lisäksi on asiakkaille näkymättömiä toimintoja, kuten erilaiset tietokannat.
Kaikkia näitä kannattaa kehittää erillisinä. Päädyin jakamaan asiat www-palveluihin, tietokantapalveluihin, rajapintoihin sekä mobiilisovellukseen. Kuvassa esitetään jaottelu, jossa keltaiset ovat itsenäisiä moduuleita. Harmaat ovat taustapalveluita.
Palvelusta käyttäjille näkyvät moduulit ovat itsenäisiä, joita voidaan tuoda palveluun eri vaiheissa. Ne tarjoavat käyttäjille erilaisia käyttökokemuksia. Esimerkiksi mielenterveyden tuki on lähtökohtaisesti täysin erilainen palvelu kuin ryhmäliikuntatunnit tai verkkokauppa. Myös tietokantojen kehittäminen kannattaa tehdä toisistaan erillisinä, koska niissä on erilaiset tietomallit, näin kukin kehittäjä voi keskittyä yhden tietomallin vaatimiin asioihin.
Palvelulle kannattaa tehdä myös FMEA analyysi
Vika- ja vaikutusanalyysi (FMEA, Failure Mode and Effects Analysis) on järjestelmällinen menetelmä, jota käytetään tunnistamaan, analysoimaan ja ehkäisemään mahdollisia vikoja tuotteissa, prosesseissa tai järjestelmissä. Sen päätavoitteena on ennakoida mahdolliset virhetilanteet, arvioida niiden vaikutukset ja suunnitella toimenpiteitä riskien minimoimiseksi tai poistamiseksi.FMEA on laajasti käytössä eri teollisuudenaloilla, kuten autoteollisuudessa, ilmailussa, lääketieteellisissä laitteissa ja valmistavassa teollisuudessa. Se soveltuu sekä uusien tuotteiden ja prosessien kehittämiseen että olemassa olevien järjestelmien parantamiseen. FMEA on tehokas työkalu riskienhallintaan, joka auttaa organisaatioita ennakoimaan mahdolliset ongelmat ja toteuttamaan toimenpiteitä niiden ehkäisemiseksi. Sen systemaattinen lähestymistapa parantaa päätöksentekoa ja tukee jatkuvaa parantamista.
Keskeiset vaiheet FMEA-analyysissä ovat seuraavanlaiset:
Virhetilojen tunnistaminen: Listataan kaikki mahdolliset vikatilat, jotka voivat esiintyä järjestelmässä tai prosessissa.
Vaikutusten arviointi: Arvioidaan kunkin vikatilan mahdolliset seuraukset tuotteelle, prosessille tai asiakkaalle.
Syiden analysointi: Selvitetään vikatilojen perimmäiset syyt.
Riskin arviointi: Määritetään riskiprioriteettiluku (RPN), joka perustuu vaikutuksen vakavuuteen, esiintymistiheyteen ja havaitsemisen todennäköisyyteen.
Toimenpiteiden suunnittelu: Kehitetään korjaavia tai ehkäiseviä toimenpiteitä riskien vähentämiseksi.
Tulosten dokumentointi ja seuranta: Kaikki havainnot ja toimenpiteet kirjataan ja niiden tehokkuutta seurataan jatkuvasti.
Mielelläni näkisin tällaisen ekosysteemi toiminnassa. Alusta alkaisi vetää toimijoita puoleensa, ja mitä enemmän toimijat houkuttelevat asiakkaita alustalle, sitä enemmän verkostovaikutukset alkavat toimia ja alustan käyttö laajenee entisestään.
Miksi? Ainakin siksi, että
Liikkumattomuuden kustannukset ovat miljardiluokkaa (!)
Liikkumattomuus on merkittävä haaste Suomessa. UKK-instituutin mukaan liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli kolmen miljardin euron kustannukset. Nämä kustannukset johtuvat muun muassa sairauspoissaoloista, terveydenhuollon kustannuksista ja työkyvyttömyyseläkkeistä.
Liikkumattomuus lisää useiden kansansairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja masennuksen riskiä. Tämä ei ainoastaan vaikuta ihmisten elämänlaatuun, vaan myös aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle.
Työhyvinvoinnin kustannukset ovat miljardiluokkaa
Työhyvinvointi on keskeinen tekijä yhteiskunnan taloudellisen hyvinvoinnin kannalta. Työkyvyttömyydestä aiheutuu merkittäviä kustannuksia niin työntekijöille, työnantajille kuin yhteiskunnalle. Työkykyongelmien vuoksi menetetyn työpanoksen on arvioitu olevan arvoltaan 24 miljardia euroa vuodessa Suomessa.
Nämä ovat niin isoja summia, että näiden haittojen pienentäminen pitäisi olla hyvin korkealla prioriteetilla. Tässä on vain voitettavaa.
Tehdään liikkumisesta hauskaa!
Lähteet:
