Kyvykkyydet ja osaaminen

Kirjoitin Organisaation kehittäminen kokonaisarkkitehtuurin avulla -oppaassani osaamisen johtamisesta. Osaamisen johtaminen on yrityksen toimintakyvyn ja kilpailukyvyn vahvistamista sekä varmistamista osaamispohjan avulla. Se sisältää kaiken sellaisen toiminnan, jonka avulla yrityksen strategian edellyttämää osaamista vaalitaan, kehitetään, uudistetaan ja hankitaan. Yrityksen kyvykkyys tuottaa arvoa toteutuu osaamisen avulla. Käytän tässä kirjoituksessa esimerkkinä IT-palveluyhtiötä.

Aiheet tässä kirjoituksessa ovat:

Esimerkki: Kyvykkyydet IT-palveluyhtiön näkökulmasta

Tarvittava osaaminen

Miltä lähitulevaisuus näyttää IT-palveluyhtiössä?

Miten tiedämme, että kehitymme oikeaan suuntaan (mittarit)?

Kyvykkyydet, osaamiset ja ydinosaamiset osana kokonaisarkkitehtuuria

Määritellään vielä erot tiivistettynä tähän alkuun:

Kyvykkyydet (Capabilities): Organisaation pysyviä ja toistettavia valmiuksia tuottaa arvoa asiakkaille. Ne syntyvät osaamisen, prosessien, teknologian ja resurssien yhdistelmästä. Esimerkki: "Pilviarkkitehtuurin hallinta kyvykkyys" tarkoittaa, että organisaatio pystyy rakentamaan ja ylläpitämään pilvipohjaisia IT-ratkaisuja.

Osaamiset (Competencies, Skills): Yksilöiden tai tiimien tietoja, taitoja ja kokemusta, jotka mahdollistavat kyvykkyyksien toteutumisen. Esimerkki: "AWS-arkkitehtuurin suunnittelu" on osaaminen, joka tukee pilviarkkitehtuurin hallinta -kyvykkyyttä. Osaamisen johtamisen kautta kyvykkyydet toteutuvat.

Esimerkki: Kyvykkyydet IT-palveluyhtiön näkökulmasta

Kyvykkyydet määritellään organisaation pysyviksi ja toistettaviksi valmiuksiksi, jotka tuottavat arvoa asiakkaille ja erottavat yhtiön kilpailijoista. Otetaan esimerkiksi IT-palveluyhtiö ja sen palvelutehtävien suorittamisessa tarvittavat kyvykkyydet. IT-palveluyhtiön kyvykkyydet voidaan jäsentää strategisella tasolla useisiin eri osa-alueisiin, joista jokainen tukee liiketoiminnan kasvua, tehokkuutta ja asiakasarvon tuottamista.

Ensimmäinen osa-alue on teknologinen kyvykkyys, joka käsittää yhtiön osaamisen ohjelmistokehityksessä, infrastruktuurin hallinnassa, pilvipalveluissa sekä kyberturvallisuudessa. Tämä muodostaa perustan palveluille ja ratkaisuille, joita yhtiö tarjoaa asiakkailleen.

Toinen merkittävä osa-alue on prosessikyvykkyys, joka liittyy palveluiden tuotantoon, operatiiviseen tehokkuuteen ja skaalautuvuuteen. Prosessien on oltava standardoituja, mutta samalla joustavia, jotta ne mahdollistavat asiakaskohtaiset mukautukset ja jatkuvan parantamisen esimerkiksi ITIL- tai DevOps-käytäntöjen kautta.

Kolmantena voidaan tunnistaa asiakas- ja markkinakyvykkyys, joka tarkoittaa ymmärrystä asiakkaiden tarpeista, kykyä kehittää liiketoimintalähtöisiä ratkaisuja ja rakentaa pitkäaikaisia asiakassuhteita. Tämä vaatii markkinatrendien seuraamista, kykyä konsultatiiviseen myyntiin sekä asiakaskokemuksen johtamista.

Neljäs osa-alue on innovaatiokyvykkyys, joka liittyy uuden teknologian hyödyntämiseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä uusien liiketoimintamallien luomiseen. IT-palveluyhtiön on oltava ketterä ja kykenevä uudistumaan jatkuvasti, jotta se voi säilyttää kilpailuetunsa ja tuottaa asiakkailleen uusia arvolupauksia.

Viides osa-alue koostuu organisaation ja henkilöstön kyvykkyydestä, joka sisältää osaamisen kehittämisen, rekrytoinnin, johtamisen sekä yrityskulttuurin. IT-ala kehittyy nopeasti, ja yhtiön on pystyttävä houkuttelemaan ja pitämään osaajia sekä edistämään jatkuvaa oppimista ja osaamisen päivittämistä.

Lopuksi voidaan tunnistaa taloudellinen ja operatiivinen kyvykkyys, joka tarkoittaa yhtiön kykyä hallita kustannuksia, optimoida hinnoittelua, skaalata liiketoimintaa kannattavasti ja ylläpitää vakavaraisuutta. Tämä luo pohjan kestävälle kasvulle ja mahdollistaa investoinnit uusiin teknologioihin sekä palveluihin.

IT-palveluyhtiön kyvykkyydet ovat:

Organisaatio voi kehittää kyvykkyyksiään investoimalla osaamisiin. Tämä tapahtuu koulutuksilla, rekrytoinneilla ja sisäisillä kehitysohjelmilla. Strategisessa johtamisessa osaamisia arvioidaan suhteessa organisaation kyvykkyystavoitteisiin. Jos yritys haluaa kasvaa vaikkapa tekoälyratkaisuissa, sen täytyy kehittää työntekijöidensä osaamista ja tekoälyn, datatieteiden ja ohjelmistokehityksen alueilla. Osaamiset kehittyvät yksilö- ja tiimitasolla, mutta kyvykkyydet näkyvät koko organisaation suorituskyvyssä.

Tarvittava osaaminen

Teknologisen kyvykkyyden toteuttamiseksi tarvitaan osaamista ohjelmointikielissä, ohjelmistoarkkitehtuureissa ja modernissa infrastruktuurihallinnassa, kuten pilvipalveluissa ja konttiteknologiassa. Lisäksi tietoturvan ja tietosuojan hallinta ovat keskeisiä osa-alueita, jotka edellyttävät kyberturvallisuuden tuntemusta sekä sääntelyyn liittyvää asiantuntemusta.

Prosessikyvykkyyden kehittäminen edellyttää vahvaa osaamista IT-palveluhallinnan viitekehyksistä, kuten ITIL:stä ja DevOps-menetelmistä, joiden avulla voidaan varmistaa palveluiden tehokas hallinta ja jatkuva kehittäminen. Lisäksi vaaditaan kokemusta prosessien automatisoinnista, laadunhallinnasta ja skaalautuvuuden optimoinnista.

Asiakas- ja markkinakyvykkyyksien rakentaminen vaatii ymmärrystä asiakkaiden liiketoiminnasta, tarpeista ja haasteista, jotta IT-palveluja voidaan räätälöidä arvontuoton maksimoimiseksi. Tähän liittyy konsultatiivinen myyntiosaaminen, sidosryhmien hallinta sekä kyky analysoida ja hyödyntää markkinatrendejä kilpailuedun saavuttamiseksi.

Innovaatiokyvykkyyden tueksi tarvitaan teknologista uteliaisuutta ja kykyä arvioida sekä soveltaa uusia teknologioita käytännön liiketoimintaympäristöissä. Tämä edellyttää tutkimus- ja kehitystyön osaamista, strategista ajattelua sekä kykyä tunnistaa ja hyödyntää uusia liiketoimintamalleja, jotka voivat tuottaa kilpailuetua.

Organisaation ja henkilöstön kyvykkyyksien kehittämisessä keskeistä on vahva johtamisosaaminen, henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen sekä yrityskulttuurin muokkaaminen niin, että se tukee innovointia, oppimista ja yhteistyötä. Tähän sisältyy myös rekrytointiosaaminen, joka varmistaa oikean osaamisen hankinnan liiketoiminnan tarpeiden mukaisesti. Taloudellisen ja operatiivisen kyvykkyyden varmistamiseksi tarvitaan osaamista kustannuslaskennasta, talouden ohjauksesta ja kannattavuuden optimoinnista. Lisäksi liiketoiminnan skaalautuvuuden varmistaminen edellyttää analytiikkapohjaista päätöksentekoa, operatiivisen tehokkuuden parantamista sekä riskienhallinnan menetelmien hallintaa. 

Ydinosaamiset ovat organisaation pitkäaikaisia ja vaikeasti kopioitavia vahvuuksia, jotka erottavat sen kilpailijoista ja tuovat asiakasarvoa. Ydinosaamiset ovat organisaation keskeisiä kyvykkyyksiä, joihin se rakentaa kilpailuetunsa. IT-palveluyhtiössä ydinosaamisia voivat olla esimerkiksi:

Käytännön esimerkki IT-palveluyhtiössä 

Miltä lähitulevaisuus näyttää IT-palveluyhtiössä?

​Tulevien 2–5 vuoden aikana IT-palveluyhtiöiden on kehitettävä uusia kyvykkyyksiä vastatakseen teknologian ja markkinoiden muutoksiin. Seuraavat kyvykkyydet tulevat nousemaan erityisen tärkeiksi:​

1. Tekoälyn ja big datan hyödyntäminen. ← Suomessa yli puolet yrityksistä pitää tekoälyyn ja big dataan liittyvää osaamista keskeisenä kehityskohteena. (LessonLab)

2. Palveluautomaatio ja robotiikka. ← IT-palveluautomaation ja robotiikan osaajista tulee olemaan kasvavaa kysyntää, sillä markkinoiden odotetaan kaksinkertaistuvan seuraavien kolmen vuoden aikana Pohjoismaissa. (Sofigate)

3. Tietoturva ja kyberturvallisuus. ← Tietoturvan kehittäminen on suomalaisten organisaatioiden tärkein prioriteetti, ja kyberresilienssin merkitys korostuu entisestään. ​(FiCom)

4. Pilvipalveluiden hallinta. ← Pilvipalveluiden käyttö kasvaa, ja organisaatioiden odotetaan siirtyvän cloud first -infraratkaisuihin seuraavien kahden vuoden aikana. (Tietokeskus)

5. Kognitiiviset ja yhteistyötaidot. ← Analyyttinen ja luova ajattelu sekä johtajuus ja sosiaalinen vaikuttaminen korostuvat tulevaisuuden osaamistarpeissa. (LessonLab)

6. Oppimisen johtaminen. ← Teknologian nopea kehitys edellyttää organisaatioilta kykyä johtaa oppimista ja sopeutua jatkuviin muutoksiin. (Ficom)

   
   

Miten tiedämme, että kehitymme oikeaan suuntaan (mittarit)?

Kyvykkyyksien kehittymistä voidaan mitata useilla eri mittareilla. Mittareita voidaan asettaa seuraamaan teknologiaan, henkilöstöön, prosesseihin ja liiketoiminnallisiin tuloksiin liittyvää suorituskykyä. Mittaamisen tulee olla systemaattista, jatkuvaa ja sidottua strategisiin tavoitteisiin. Seuraavaksi olen kerännyt listan ehdotuksia mittareiksi kullekin erilaisille kyvykkyyksille.

Tekoälyn ja big datan hyödyntäminen

▶️ Mittarit:

• Datavetoisten päätösten osuus (esim. kuinka moni liiketoimintapäätös perustuu data-analytiikkaan)

• Mallien tarkkuus ja ennustettavuus (ML-mallien tarkkuus %, vääriä positiivisia ja negatiivisia)

• Datan hyödyntämisaste (kerätyn vs. analysoidun datan suhde)

• Tekoälyprojektien onnistumisaste (onnistuneesti käyttöönotetut AI-projektit vs. epäonnistuneet)

Palveluautomaatio ja robotiikka

▶️ Mittarit:

• Automatisoitujen prosessien osuus (% IT-palveluista, jotka toimivat ilman manuaalista työtä)

• Käsittelyajan lyheneminen (keskiarvo, kuinka paljon palvelupyyntöjen käsittelyaika on lyhentynyt)

• RPA-bottien käyttöaste (montako % automatisoitavista tehtävistä on siirretty ohjelmistoroboteille)

• Säästöt per prosessi (euromääräinen kustannussäästö per automatisoitu prosessi)

Tietoturva ja kyberturvallisuus

▶️ Mittarit:

• Reagoimisaika uhkiin (keskiarvo minuuteissa tai tunneissa, kuinka nopeasti havaittuihin uhkiin reagoidaan)

• Tapahtumamäärät (torjuttujen kyberhyökkäysten määrä)

• Tietoturvahäiriöiden vakavuusindeksi (keskiarvo, kuinka vakavia häiriöt ovat olleet)

• Noudatettujen standardien määrä (esim. ISO 27001 -sertifikaatit)

• Tietoturvakoulutusten osallistumisaste (% henkilöstöstä, joka on läpäissyt vuosittaisen tietoturvakoulutuksen)

▶️ Pilvipalveluiden hallinta

Mittarit:

• Pilvikapasiteetin käyttöaste (% käytössä olevasta kapasiteetista vs. ostettu kapasiteetti)

• Palveluiden saatavuus (uptime) (esim. tavoitetaso 99,99%)

• Pilvikustannusten optimointi (säästöt per optimointitoimenpide)

• Multi-cloud ja hybrid-cloud -ratkaisujen käyttöaste (% sovelluksista, jotka toimivat monipilviympäristössä)

Kognitiiviset ja yhteistyötaidot

▶️ Mittarit:

• Työntekijöiden NPS (Net Promoter Score) (kuinka moni suosittelee yritystä työpaikkana)

• Tiimityöskentelyn tehokkuus (projektiarvioinneissa saatu keskiarvo)

• Koulutus- ja sertifiointimäärät (henkilöstön suorittamat kurssit ja sertifikaatit)

• Johtamistaitojen arvioinnit (360-arvioinnit johtamiskyvykkyyksistä)

Oppimisen johtaminen

▶️ Mittarit:

• Koulutusten määrä per työntekijä per vuosi

• Sisäisesti koulutettujen asiantuntijoiden määrä

• Organisaation innovaatioindeksi (uudet innovaatiot, R&D-investoinnit). Muissa yrityksissä myös patenttihakemusen määrä on hyvä mittari.

Mittaamisen käytännön toteutus

1. Jatkuva seuranta ja raportointi

2. Aseta vertailutaso (benchmarking) → Vertaa omia lukuja alan keskiarvoon.

3. OKR-mallin (Objectives and Key Results) hyödyntäminen → Kytke mittarit liiketoiminnan tavoitteisiin.

4. Automaatio raportoinnissa → Mahdollisimman moni mittari kannattaa automatisoida kerättäväksi suoraan järjestelmistä.

5. Toimenpiteet poikkeamiin → Mikäli tavoitteista jäädään jälkeen, tulee olla valmitta toimintasuunnitelmia tilanteen korjaamiseksi.

Kyvykkyydet, osaamiset ja ydinosaamiset osana kokonaisarkkitehtuuria

Yritysarkkitehtuuri (Enterprise Architecture, EA) tai toiselta nimeltään kokonaisarkkitehtuuri (KA) muodostaa kehikon, jonka avulla organisaatio voi hallita ja kehittää liiketoimintaansa, prosessejaan, tietojärjestelmiään ja teknologiaansa strategiansa mukaisesti. Kyvykkyydet, osaamiset ja ydinosaamiset ovat keskeisiä tekijöitä kokonaisarkkitehtuurin liiketoimintaulottuvuudessa.

Yritysarkkitehtuuri jaetaan yleensä neljään pääosa-alueeseen:

1. Liiketoiminta-arkkitehtuuri → Mitä organisaatio tekee ja miten se toimii?

2. Tietoarkkitehtuuri → Mitä tietoa organisaatio käsittelee ja miten tieto virtaa?

3. Sovellusarkkitehtuuri → Mitä järjestelmiä ja sovelluksia käytetään liiketoimintaprosessien tukena?

4. Teknologia-arkkitehtuuri → Mitä infrastruktuuria, pilvipalveluita ja teknologioita käytetään?

Kyvykkyydet ovat liiketoiminta-arkkitehtuurin keskiössä, koska ne kuvaavat organisaation toimintakykyä ja strategian toteuttamista. Kyvykkyydet ovat yrityksen strategisia toimintavalmiuksia. Ne ovat keskeinen elementti liiketoiminta-arkkitehtuurissa. Osaamiset ovat kyvykkyyksien toteutumisen edellytys. Ne liittyvät sekä organisaation henkilöstöön että teknologiaan. Ydinosaamiset vaikuttavat siihen, mitkä kyvykkyydet ovat organisaation kilpailuedun kannalta kriittisiä.

Miten kyvykkyydet sijoittuvat kokonaisarkkitehtuuriin?

• Kyvykkyydet voidaan mallintaa kyvykkyyskarttoina.

• Osaamiset ovat kyvykkyyksien toteutumisen edellytys. Ne liittyvät sekä organisaation henkilöstöön että teknologiaan. Niiden kehittämiseksi asetetaan tavoitteita ja voidaan käynnistetään kehitysprojekteja niiden luomiseksi ja vahvistamiseksi.

• Ydinosaamiset vaikuttavat siihen, mitkä kyvykkyydet ovat organisaation kilpailuedun kannalta kriittisiä.

---- Jani Peltomaa